Tarinamaailma

Kuva: Pixabay Nyt ois tällasta SK - jatkista luvassa. Tää perustuu jonkin verran ihanaan tarinaropeen nimeltä Ensimmäiset Klaanit (Olisin lisännyt linkin, mutten jaksa nyt myöhään illalla säätää sen kanssa). En nyt ihan tiiä onks tää parhainta mahdollista, mutta Ps. Liekkipentu on tavallaan Kuoriainen ja Rotta on Tuli (Ymmärsiköhän kukaan XD)  Leväpentu tuijottaa tiiviisti ystävänsä Pääskypennun silmiin. Pääskypentu tuijottaa takaisin. Yhtä tiiviisti. Lopulta Leväpentu räpsäyttää silmiään. “Epäreilua, aina sinä voitat! Kuitenkin huijaat…”, Leväpentu kävelee pois vihaisesti ja käpertyy Pääskypentua mulkoillen emonsa Sammallehvän suojiin.     Liekkipentu ja Rottapentu saapuvat Pääskypennun luokse. He ovat hänen sisaruksensa. “Kyllä se siitä, ei aina voi voittaa. Kyllä Leväpentu sen oppii vielä”, Liekkipentu kertoo lohduttaen ja myötätuntoisesti. “Niin, jonain kauniina päivinä”, Pääskypentu myöntyy pitkän tauon jälkeen. Liekkipentu loikkii pois, mutta saapuu pian uutisten ke...

Kuva: Pixabay Moikkeliiiiis! Tässä oos taas lyhyt pätkä Jekuttajaa. Ei kai tässä muuta. Päästän teidät lukemaan. (Olen pahoillani, kun tämä jäi vähän lyhyeksi...) Lauantai 5.10. Olen lähettänyt jo kolme kirjettä, mutta minusta tuntuu, että tämä... En tiedä. Miksi minulla pitää olla kaikki huonosti! Onkohan hänelläkin kaikki näin surkeasti. Voisinpa minäkin muuttaa. Kauas tutuista, kauas kaiken maailman äidin kavereista. Vaikka autiolle saarelle. Tahdon aloittaa uudestaan! Järjen kanssa. Sitten ei tarvitsisi katua menneitä. Sunnuntai 6.10. Keksin sen taas. (Harmi kyllä taas keskellä yötä...) Eli sain tietää, että äiti on menossa kaverilleen ja ottaa minut mukaansa (takkiostoksille, mutta menen myös siis sille kaverille). Voin pyytää perheen minua kolme vuotta vanhemmalta lapselta anteeksi. Maanantai 7.10. Et ikinä arvaa mitä! No ei kyllä tarvitse edes arvata. Minä nimittäin kerron sen. Del tuli aamuviideltä herättämään minut, koska "Alakerrassa on mörkö!". Kuulin kamalaa kilju...

Kuva: Pixabay Hei taas ihmiset! Kuten saatoit jo huomata, tämä on jatkotarinani ensimmäinen osa! En tiedä onnistuiko tämä niin hyvin kuin ajattelin, mutta hällä väliä nyt. Tapahtumat eivät oikeastaan ala vielä tässä, vaan vasta seuraavassa osassa. Nyt vain lukemaan! Perjantai 10.8 . Rakas päiväkirja, löysin taas tieni sinun luoksesi. Olen ollut viime aikoina hiukan… Ööm… Yksinäinen. Ensimmäinen päivä yläasteella meni ihan mönkään. Minulla ei ole ollut ystäviä sen koommin kuin paras kaverini muutti kymmenenvuotissynttäreilläni. Paitsi sinä, tietenkin. Olet ystävä, joka ei petä koskaan. Lauantai 11.8. Minulla on tylsää. Pikkusisarukseni Del ja Bel ovat mummolassa. Vanhempani ovat töissä. Lähdin aamulla kylälle ihan vain ostamaan jotain lohduketta itselleni, kuten suklaata. Kun tulin, pöydälläni oli lappu, jossa luki;  Olemme myöhään poissa. Tulemme vasta keskiyön paikkeilla. Käy jollain kaverillasi kylässä. T. Äiti ja isä Ymmärsit varmaan jo, että vanhempani eivät tiedä, ettei ole ke...

Kuva: Pixabay Moiiiii! Tää on siis tavallaan takakansi, ja tää kertoo pari vuotta aiemmin tapahtuneesta viralliseen tarinaan nähden (jota en siis vielä ole kirjoittanut). Siihen tarinaan tulee ehkä kaksi osaa, ehkä vaan yks, saa nähä. Tiedän, että tää postaus on lyhyt, mut yrittäkää nauttia silti. Voit aloittaa lukemisen! Vielä kiitokset sille, joka keksi päähenkilön nimen (Öö... En todellakaan ole unohtanut kuka sen keksi). Hän täyttää kymmenen, kun hänen paras ystävänsä joutuu muuttamaan kauas, eri maahan. Eivätkö he sitten näe ehkä enää ikinä. Hän ikävöi ystäväänsä, ja heidän tekemiään jekkuja. Valitettavasti hänen vanhempansa eivät auta asiaa yhtään. He vain ovat onnellisia, kun jekuttelu loppui. Hönelle tulee huono omatunto, sillä hän itse yllytti ystävänsä jekkuihin. Hän ei edes ollut tajunnut, ettei kukaan, edes hänen vanhempansa, tienneet virallista jekuttajaa, Lilithiä itseään.