Tarinamaailma

Kuva: Pixabay Hej! Tämän tarinan nimi on siis Ei sitten, ei pakolla. Ja hei, ottaisin mielelläni vastaan postausideoita😉. Tässä itse tarina: Ei sitten, ei pakolla Katsot vihkoasi. Sivulla näkyy vaaleanharmaita jälkiä. Lyijykynän jäljet saavat sinut vain enemmän hermostuneeksi. Koetat miettiä. Et saa mitään päähäsi. Paitsi yhden asian; opettajan torumassa sinua. Etkö ole saanut paperille sanaakaan? Yritä edes. Olet puhunut kuraattorille. Sanonut, ettet jaksa edes liikkua. Kävelet pakolliset matkat. Kouluun, luokkien väliset matkat, liikuntatunnillakin laiskasti. Kotimatkalla jäät tienvarteen itkemään. Kyyneleet jäävät maahan pieneksi lammikoksi. Joku ajaa ohi räiskäyttäen kyynellammikon naamaasi. Pahin kiusaajasi. Juokset hänen perään raivon vallassa. Heilutat koululaukkuasi vihaisesti. Vielä minä tapan sinut, ääliö! Laahaat itsesi kotiin. Miten näin kävi. Kuinka ihmeessä. Avaat päiväkirjasi. Siellä lukee kaikki, mitä on tapahtunut. Tai ainakin kaikki mitä tiesit. Siellä lukee mummosi ...

Kuva: Pixabay Hei taas ihmiset! Kuten saatoit jo huomata, tämä on jatkotarinani ensimmäinen osa! En tiedä onnistuiko tämä niin hyvin kuin ajattelin, mutta hällä väliä nyt. Tapahtumat eivät oikeastaan ala vielä tässä, vaan vasta seuraavassa osassa. Nyt vain lukemaan! Perjantai 10.8 . Rakas päiväkirja, löysin taas tieni sinun luoksesi. Olen ollut viime aikoina hiukan… Ööm… Yksinäinen. Ensimmäinen päivä yläasteella meni ihan mönkään. Minulla ei ole ollut ystäviä sen koommin kuin paras kaverini muutti kymmenenvuotissynttäreilläni. Paitsi sinä, tietenkin. Olet ystävä, joka ei petä koskaan. Lauantai 11.8. Minulla on tylsää. Pikkusisarukseni Del ja Bel ovat mummolassa. Vanhempani ovat töissä. Lähdin aamulla kylälle ihan vain ostamaan jotain lohduketta itselleni, kuten suklaata. Kun tulin, pöydälläni oli lappu, jossa luki;  Olemme myöhään poissa. Tulemme vasta keskiyön paikkeilla. Käy jollain kaverillasi kylässä. T. Äiti ja isä Ymmärsit varmaan jo, että vanhempani eivät tiedä, ettei ole ke...