Kimalainen

Kuva: Pixabay

Moikkelis koikkelis! Tää tarina kertoo siis tyypistä joka on, no... yksin. En haluu kertoa koko juonta jo alkuhöpinöissä, joten päästän teidät lukemaan. 

Itse asiassa enpä päästäkkään. Haluan vielä kertoa, että sain tähän inspiraatiota Apilalta, eli kiitokset hänelle!


Kimalainen

Näen kimalaisen lentävän kukasta kukkaan. Sillä on tehtävä. Sillä on elämä. Toisin kuin minulla. Tai no, on minullakin elämä. Jos elämään kuuluu hengitys - pihisevä sellainen. Vaikka on elämässäni muutakin. Esimerkiksi kärsimystä, kipua ja yksinäisyyttä.

Olisinpa kuin kimalainen. Oikeastaan voisin olla ihan oikea kimalainen enkä vain 'kuin' sellainen. Silloin minulla olisi joku jolle vuodattaa murheet, jos niitä edes olisi silloin. Joku, joka määrää, mutten halua millään totella. Joku, jolle vängätä vastaan. Joku, jolle tömistellä osoittaen vihaa. Mutta kun ei ole. Olen yksin. Aina.


 

Kommentit

  1. Ihan kiva tekstin pätkä👍🏻 Tää oli myös vähän surullinen😅

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos❣. Tällä kertaa et saa keksiä, koska muuten mussuttaisit niitä koko ajan. Surua hainki tähän👌

      Poista
  2. Hieno tarinanpätkä🍒! Niinkuin Aino jo mainitsikin niin ehkä jopa vähän surullinen. Ja Aino ei saanut keksiä niin saanko mä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos❤! Ei mul kyl oo kovin paljo keksejä... Mut ainahan voi leipoo uusia: 🍪(Tuo menee kohta vanhaksi, kantsii syyä nopee)

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kauneudenvälähdyksiä

Hymy

Teatteri